keskiviikko 25. helmikuuta 2009

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Timen uusi VIP Ulteam.

NEW PRODUCTS: SNEAK PEEK: TIME'S NEW VIP ULTEAM

Tässä Stepelle seuraava työjuhta. Hyvältä näyttää


Barlowordl Bianchi HoC 928 FSA:varustuksella

Steve Cummings' Barloworld Bianchi: Pro Bike - Cycling Weekly, Britain's biggest-selling cycling magazine, delivers an exciting mix of fitness advice, bike tests, product reviews, news and ride guides for every cyclist

Minulle FSA on sarjassa epäilyttävää laatua ja yliyrittävää muotoilua.
Edellisestä fillarista meni FSA:n valmistama hiilarikampi. Nykyisessä Bianchissa on vain FSA:n hiilarinen satulatolppa, sama kuin Barloworldinkin Bianchissa, mutta sekin on vaikesti kiristettävä, joko liian laiha tai sitten rungossa on liikaa välystä. Saas kuitenkin nähdä tekeekö FSA vielä vaihtajajarrukahvat ja takavaihtajan, jolloin koko osasarja olisi kasassa. Uudet Mavic Cosmic Carbonit kelputtaisin pyörääni.


tiistai 17. helmikuuta 2009

Samun uusi projekti?

Design-näkökulma 2009 tempopyöriin Tour of Californiassa ja vähän muualtakin

TECH FEATURES: PROLOGUE BIKES FROM THE TOUR OF CALIFORNIA PART 1




Lancen Trekin kuva puuttuu - varastettiin







Minulle nämä ovat ainakin toistaiseksi kokeilemattomia, mutta kiinnostavia käyttöesineitä.

Mitä pidemmälle muoto on viety, sitä tyylikkäämpiä. Tämän desing-kisan voittaja on Orbea ja Cervelon P4 nerokkaan juomapulloidean ansiosta.

Omituisin hirviöpyörä on Giant. Kylmät väreet - aiheutettu tunne kertoo muotoilun voimasta.

Rumin on notkahtaneen yläputken Felt.

Klassisin kaunotar on Pinarello ja värivalinta on Bianhin Celeste hauskan mitta-asteikko-grafiikan ansiosta.

Niin - nopein oli ennustuksestani huolimatta Specialized - vai johtuiko sittenkin maailman parhaasta tempokuskista Cancellarasta.


sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Euro Peloton haastattelee Kellua Tour of Californian prologia ennen

Euro Peloton - Pro Cycling News

Kiva haastattalu.
Kellu arvasi myös Cancellaran voittavan!
Tiimi ei ollut varannut Kellulle tempopyörää mukaan, joten huipputulosta ei ollut mahdollista saada aikaan.
Euro Peloton jatkaa Kellun haastettlua seuraavan etapin yhteydessä.


lauantai 14. helmikuuta 2009

Kirjalliisuuspiiri käyntiin: Hemingway kirjoittaa ratapyöräilystä

Cicli su Carta - Hemingway

Hemingway at the velodrome

I have started many stories about bicycle racing but have never written one that is as good as the races are both on the indoor and outdoor tracks and on the roads.
But I will get the Vélodrome d'Hiver with the smoky light of the afternoon and the high-banked wooden track and the whirring sound the tires made on the wood as the riders passed, the effort and the tactics as the riders climber and plunged, each one a part of his machine; I will get the magic of the demi-fond, the noise of the motors with their rollers set out behind them that the entraîneurs rode, wearing their heavy crash helmets and leaning backward in their ponderous leather suits, to shelter the riders who followed them from the air resistance, the riders in their lighter crash helmets bent low over their handlebars their legs turning the huge gear sprockets and the small front wheels touching the roller behind the machine that gave them shelter to ride in, and the duels that were more exciting than anything, the put-puting of the motorcycles and the riders elbow to elbow and wheel to wheel up and down and around at deadly speed until one man could not hold the pace and broke away and the solid wall of air that he had been sheltered against hit him.
There were so many kinds of racing. The straight prints raced in heats or in match races where the two riders would balance for long seconds on their machines for the advantage of making the other rider take the lead and then the slow circling and the final plunge into the driving purity of speed.
There were the programs of the team races of two hours, with a series of pure sprints in their heats to fill the afternoon, the lonely absolute speed events of one man racing an hour against the clock, the terribly dangerous and beautiful races of one hundred kilometers on the big banked wooden five hundred-meter bowl of the Stade Buffalo, the outdoor stadium at Montrouge where they raced behind big motorcycles, Linart, the grat Belgian champion that they called "the Sioux" for his profile, dropping his head to suck up cherry brandy from a rubber tube that connected with a hot water bottle under his racing shirt when he needed it toward the end as he increased his savage speed, and the championships of France behind big motors of the six-hundred-and-sixty-meter cement track of the Parc des Princes near Auteuil, the wickedest track of all where we saw the great rider Ganay fall and heard his skull crumple under the crash helmet as you crack an hard-boiled egg against a stone to peel it on a picnic. I must write the strange world of six-day races and the marvels of the road-racing in the mountains. French is the only language it has ever been written in properly and the terms are all French and that is what makes it hard to write. Mikes was right about it, there is no need to bet. But that comes at another time in Paris.

from Ernest Hemingway, A Moveable Feast, 1960



Bianchi Dolmiti

BIANCHI


Retroa celestn värisenä ja vanhoilla logoilla. Tyylikkäät osat, mutta joku mättää mielessa - varoituskellot kolisee. Tämähän on epäilyttävä paluumuuttaja Bianchi-mallistoon. Veikkaan, että Reparto Corsa -pajalta ei ole muuta kuin nimi ja tämä on teetetty jossain ihan muualla, sillä useaan vuoteen tämännäköistä teräsrunkoa ei ole ollut mallistossa.


Terästä vielä: DeRosa Neo Primato

derosanews

Nätisti varusteltu Campagonolan nykykiekoilla ja osasarjalla.


Teräksinen huipennus, uutuus vuodelta 1983: Colnago Master X-Light






Nyt puhuu kuvat. Mikä tahansa näistä väreistä kelpaisi kokoilmaani.

Paul Smith interview by Rapha